Kestävän kehityksen projekti - ekologisen osa-alueen toteutus turvapaikanhakijoille kierrätysteeman muodossa
Saimme vastaanottokeskuksesta toivomuksen, että kertoisimme sen asiakkaille kierrätyksestä. Se oli heille ajankohtainen aihe, sillä vastaanottokeskukseen on lähiaikoina tulossa omat kierrätys- sekä lajittelusäiliöt. Kierrätysaiheen taustalla oli myös asukkaiden sopeuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin: Suomessa kierrätys on yleistä, ja jätteiden lajittelu on edistynyttä. Kierrätys ja siihen liittyvä ympäristön kunnioittaminen ja puhtaana pitäminen ovat myös olennainen osa ekologista kestävyyttä, mikä lisää merkittävästi viihtyvyyttä, niin kouluissa, kuin vastaanottokeskuksissa.
Lähdimme suunnittelussamme liikkeelle siitä, että tuokiomme olisi mahdollisimman kiinnostava, havainnollinen ja selkeä, sillä yhteistä kieltä ei juurikaan olisi asukkaiden kanssa. Halusimme kuitenkin edesauttaa heidän suomen kielen oppimistaan, joten päätimme pitää tuokiomme suomeksi kuitenkin huomioiden mahdollisimman selkeän kielenkäytön sekä sanavalinnat. Lisäksi kiinnitimme erityistä huomiota elekieleemme ja päätimme käyttää tukena paljon sekä havainnollistavia kuvia, että konkreettisia esineitä. Pohdimme, mitkä kierrätykseen liittyvät asiat olisivat tärkeitä juuri turvapaikanhakijoiden kannalta.
Sovimme ryhmän jäsenten kesken, että jokainen kerää havainnollistavaa materiaalia ja sovitunlaisia jätteitä ja tuo ne projektipäivänä toteutuspaikalle. Kokosimme konkreettisia esimerkkejä ja kuvia biojätteestä, pahvista/kartongista, ongelmajätteestä, vaarallisesta jätteestä, lasista, metallista, paperista sekä sekajätteestä. Lisäksi mietimme etukäteen ketkä toimivat tuokion vetäjinä ja ketkä avustavina henkilöinä tunnin kulun selkeyden vuoksi.
Itse projektin toteutuspäivä oli tiistaina 16.2.2016 iltapäivällä. Aloitimme esittäytymällä asukkaille ja kerroimme mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaisesti mitä aioimme heidän kanssaan tehdä. Tuokioon tuli yhteensä noin 20 asukasta, ja tunti oli heille vapaaehtoinen. Henna ja Annika aloittivat kertomalla asukkaille kierrätyksestä. Aihetta alustettiin konkreettisella esimerkillä paperiroskan matkasta kierrätyspaperiksi. Alustuksen jälkeen kuvin tuotiin ilmi, kuinka ilman kierrätystä ympäristö kärsii ja sitä siis tarvitaan puhtaan luonnon ja meidän hyvinvointimme takia. Tämän jälkeen siirryttiin eri jätejakeisiin, joita ryhdyttiin käymään yksitellen läpi kaavion ja luokkaan rakennettujen kierrätyspisteiden avulla; Annika kävi läpi jätejakeen kirjoitusasun ja lausumisen, jonka jälkeen Henna esitteli jaetta esittelevän kierrätyspisteen käyden läpi esimerkkejä ryhmään kuuluvista roskista. Kukin piste oli koottu jätenimikyltin taakse konkreettisista roskista, kuvista sekä kiertokulkukuviosta. Taululle muodostui kokonainen "kierrätyskaavio", joka havainnollisti jätteiden lajittelua. Lisäksi kuvioon yhdistyi kuva erilaisista jäteastoista. Taululla oli myös Annikan piirroskuva kierrätyslogosta, joka löytyy yleensä kierrätettävien tuotteiden paketista.
Heti alustuksen jälkeen osallistujille jaettiin tehtävämonisteet, joihin heidän tuli täydentää jätejakeiden nimet oikeiden kuvien kohdalle samalla, kun jakeita käytiin yksitellen läpi. Ajattelimme, että näin heille jää konkreettinen muisto opetustuokiosta ja he voivat tarvittaessa tarkistaa myöhemmin kierrätyssanoja ja roskia saamistaan monisteista. Lisäksi monisteen täyttäminen auttoi heitä seuraamaan opetusta ja pysymään paremmin kärryillä siitä, mistä nyt puhutaan. Kun monisteet olivat valmiit, siirtyivät Veera ja Emmi ääneen. Osallistujat saivat lähteä katselemaan ja tutkimaan luokan etuosaan aseteltuja jäte-esimerkkejä.
Tämän jälkeen oli tarkoitus pelata yliopistolta lainaamillamme iPadeilla Papunet-sivustolta löytyvää selkokielistä kierrätyspeliä, mikä rakentui vastaavasti, kuin taululla käymämme kierrätyskaavio. Valitettavasti se ei onnistunutkaan paikan toimimattoman internet-yhteyden takia. Yritimme kuitenkin opastaa heidät peliin heidän omilla älylaitteillaan, mutta tämä osoittautui hankalaksi kielimuurin ja epäselvän internet-osoitteen takia. Näin ollen näytimme vain yhteisesti pelin idean ja näkymän, ja moni osallistujista kirjoittikin pelin nimen tai osoitteen ylös omiin muistiinpanoihinsa.
Seuraavaksi Veera ja Emmi näyttivät osallistujille muutaman käyttöesineen, jotka oli tehty kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Esineet olivat olkalaukku turvavyöstä tehdyllä hihnalla, napeista tehdyt korvakorut, valokuvataskusta tehty pikkulaukku sekä suodatinpusseista tehty pannunalunen. Annoimme vielä osallistujille mahdollisuuden kysyä mieleen tulleita asioita sekä mietimme yhdessä luokkatilasta löytyvien esineiden ja roskien oikeita paikkoja kierrätyksen kannalta. Mietimme esimerkiksi mihin hehkulamppu laitetaan tai minne rikkinäiset vaatteet menevät. Tunnin lopuksi esittelimme tekemämme kierrätysmateriaaleista valmistetun renkaanheittopelin, minkä lahjoitimme vastaanottokeskuksen asukkaille pelattavaksi. Kierrätysmateriaalein valmistettu peli on myös konkreettinen esimerkki siitä, kuinka ekologisuus ja viihtyvyyden lisääminen yhdistyvät.
Jäte-esimerkkejä luokan edessä
Kierrätysoppitunti oli merkittävä oppimiskokemus meille kaikille erityisesti kohderyhmästä ja yhteisten kielen puuttumisesta johtuen. Oppitunnin rakentaminen oli haastavaa, sillä jokaisen lauseen ja jopa sanan kohdalla piti miettiä tarkasti, että ymmärrettävyys säilyy. Puheen tueksi olikin olennaista koota monipuolisesti havainnollistavia ja selkeitä esimerkkejä. Erityisen tärkeää oli, että kokonaisuus säilyi ehyenä ja loogisena. Uudet opitut termit tuli kytkeä vahvasti kontekstiinsa ja toistaa riittävästi käsittelyn edetessä.
|
|
Yhden osallistujan kierrätysmoniste |
Saimme oppitunnin jälkeen palautetta ryhmän opettajalta, mikä oli pääosin positiivista. Oppitunnin punainen lanka säilyi, ja turvapaikanhakijat osallistuivat tunnin kulkuun keskittyneesti. Olisimme ehkä voineet täydentää taulua kuvin vielä runsaammin rakennettujen pisteiden lisäksi. Onnistuimme kuitenkin erityisesti asioiden havainnollistamisessa. Panostimme kielelliseen selkeyteen ja tuimme oppilaita ottamalla jokaisen huomioon. Tarpeen vaatiessa kertasimme ja korostimme tiettyjä asioita. Myös esiin tulleet kysymykset käytiin havainnollistaen läpi. Kaikenkaikkiaan käsittelimme kierrätyksen havainnollisesti ja yksinkertaisesti, samalla motivoiden kierrättämään ja ottaen huomioon myös laajemman kontekstin. Koimme, että turvapaikanhakijoille jäi kohtuulliset perustiedot jätteiden lajittelusta ja kierrätyksen tarpeellisuudesta. Tämä myös turvaa ympäristön viihtyvyyttä ja asukkaiden viihtymistä jatkossa.
