Ekologisella
kestävyydellä tarkoitetaan toimimista luonnon kantokyvyn rajoissa,
luonnonvarojen kestävää käyttöä ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Ekologiseen kestävyyteen kuuluvat mm. ympäristönsuojelu ja -hoito,
ympäristövastuullinen kulutus ja tuotanto, ekotehokas infrastruktuuri ja
saastumisen ehkäisy. Nämä ovat rakentamassa viihtyvyyttämme olennaisesti.
http://www.gyproc.fi/image/23472/20111017084746/luonto3%20palkki.jpg
Kestävän
kehityksen perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien
toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen
toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn.
Kansallisten toimien lisäksi kansainvälinen yhteistyö on hyvin
keskeisessä asemassa pyrittäessä ekologiseen kestävyyteen.
Ekologisen
kestävyyden kannalta keskeistä on varovaisuusperiaatteen noudattaminen.
Sen mukaan ympäristön tilan heikkenemistä estävien toimien lykkäämistä
ei voi perustella täyden tieteellisen näytön puuttumisella. Ennen
toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita
tärkeitä periaatteita ovat haittojen synnyn ennalta estäminen ja
haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen
kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta.
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa ekologinen kestävyys esiintyy seuraavassa valossa:
Ihminen
on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta.
Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa
tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen
välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän
elämäntavan omaksumiseen.
Ekososiaalisen
sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka
vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja
uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen
kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle.
Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja
suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.
Toteutustapoja viihtyvyyden rakentamiseen ekologisen kestävyyden keinoin:
1. Kierrätyspisteet omaan luokkaan. Rakennetaan yhteisvoimin havainnolliset kierrätyspisteet tutkittavaksi aidoilla materiaaleilla ja kuvilla varustettuna. Käsitellään kukin jätejae ja siihen kuuluvat roskat. Pohditaan yhdessä kierrätyksen merkitystä, ja mitä hyötyä siitä on meille ja ympäristöllemme. Miksi ehkä viihdymme koulussa paremmin, jos lajittelemme roskat huolellisesti?
2. Roskan matka uudeksi tuotteeksi. Oppilaat lähtevät roska-agentteina tutkimaan vihjeiden perusteella roskien kiertokulkua aina lajittelusäiliöstä sen uuteen elämään. Mitä tapahtuu luokan paperinkeräysastiaan päätyneelle paperisilpulle? Entä mitä tapahtuu tyhjälle säilykepurkille? Inspiraationa voivat toimia myös kierrätysmateriaalista valmistetut erilaiset esineet ja tuotteet.
3. Virtuaalista lajittelua. Kun eri jätejakeet ovat tulleet tutuiksi, voi lajittelua harjoitella myös virtuaalisesti. Esimerkiksi Papunet tarjoaa selkokielisen lajittelupelin oppimisen tueksi.
Kierrätyspeli - Papunet
4. Yhteinen taideteos koulun pihan viihtyvyyden
lisäämiseksi luonnon omista materiaaleista. On tärkeää, että muutkin koulun oppilaat saavat iloa työstä ja koulun piha tulee viihtyisämmäksi ja tätä kautta opetellaan myös kunnioittamaan toisen tekemää työtä (painotetaan, että työhön ei saa koskea/ sitä ei saa missään nimessä rikkoa).
5. Soittimien teko kierrätysmateriaaleista (rytmisoittimet, rummut...) , ja esityksen valmistelu. Yhteinen päämäärä tukee yhteisöllisyyttä ja esitys sekä sen valmistelu on mukavaa vaihtelua koulupäiviin.
 |
| http://rhythmweb.com/homemade/tubes.htm |
 |
| http://meaningfulmama.com/2015/04/20-diy-musical-instruments.html |
 |
| http://www.instructables.com/id/Makedo-Xylophone/ |
6. Vihreän draaman menetelmä: Vihreä draama on draaman keinoin toteutettava ympäristökasvatusmenetelmä, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä. Teemoja voivat olla kulutustottumukset, tuotteen elinkaari, lajittelun merkitys, energiansäästö ja vesien suojelu. Draamatyöskentely mahdollistaa omien asenteiden ja arvojen pohdinnan ja vihreän draaman tavoitteena on muutos ihmisen toiminnassa. Vihreä draama sisältää ympäristökasvatuksellisen tavoitteen ja teeman, herättävän kokemuksen, reflektion ja vaihtoehtoisen toimintamallin kokeilun.
7. Tehdään vanhoista matonkuteista/kankaista luokkaan yhteinen matto/ seinävaate luokan viihtyvyyden lisäämiseksi.
 |
| http://www.etsy.com/listing/102713557/handmade-jeans |
 | ||
8.Korjataan jokin käyttöesine takaisin käyttökelpoiseksi. Oppilaat saavat tuoda kotoaan jonkin esineen (vaate, kynäpenaali tms.) jota muokataan/ korjataan jälleen käyttöön. Tässä toteutustavassa keskitytään erityisesti kestävään kulutukseen, sillä tavoitteena on opettaa, ettei kaikkea vähän rikkoutunutta tarvitse heittää pois ja ostaa uutta tilalle.
9. Koulun liikuntavälineiden teko kierrätys- / ja luonnonmateriaaleista. Esimerkkejä voivat olla keihäs, moukari ja frisbee.
Lähteet:
http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Kestava_kehitys/Mita_on_kestava_kehitys
http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/030907/1144400396537/1144401190343/1144404388351/1144404560508.html
https://draamakoulussa.wordpress.com/2016/01/24/vihrea-draama/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti